Mielenterveysviikko osa 4 - Siipikarja ja mielenterveys

Mitkä tekijät vaikuttavat siipikarjan psyykkiseen hyvinvointiin, mitkä ovat niille lajityypillisiä tarpeita, jotka meidän tulisi pystyä huomioimaan sekä järjestämään?

Ensinnäkin, kanoille luontaisinta on elää pienessä ryhmässä, jossa on kolmesta kahteenkymmeneen kanaa ja muutama kukko. Kana on parvieläin ja parveen kuuluu useampia alaryhmiä, joille on muodostunut kanalassa omat reviirinsä - alueet, joilla ne viettävät aikansa. Ryhmän kanat tuntevat toisensa ja etsivät ravintonsa reviirinsä alueelta. Kanojen arvojärjestys säilyy, kun oman reviirin rajoja ei tarvitse ylittää. Niillä tulee olla omalla reviirillään riittävästi liikkumatilaa ja etäisyyttä toisiin parven ja alaryhmän jäseniin. Ruokinta- ja juomalaitteita tarvitsisi näin ollen tarjota tasaisesti koko kanalan alalla.

Päivärytmi vastaa ihmisten rytmiä - päivällä ollaan hereillä ja yöt nukutaan. Päivän aktiviteetteihin lukeutuu ravinnon etsimistä, syömistä, juomista, pehkussa kylpemistä, kuopimista, munintaa sekä orrella istumista. Ulko- ja luomukanat pääsevät myös ulkotiloihin, etsien siellä matoja ja kaivelevat maata.

Usein kanalan kana saa hyvin pienellä työmäärällä tarvitsemansa energian ja virikkeettömissä oloissa normaalisti ruoanhakuun tarkoitettu nokkimiskäyttäytyminen suuntautuu kuivikkeeseen - ja pahimmassa tapauksessa lajitoverinsa höyhenpeitteeseen. Tämän myötä höyhenpeite harvenee ja iho voi haavautua veriseksi, jolloin tilanne pahentuu äärimmäisessä tapauksessa kannibalismiksi. Broilereista mainittakoon sen verran, että niiden jalostuttua nopeasti kasvaviksi, on niillä valtava ruokahalu. Ruoansaannin rajoittaminen johtaa jatkuvaan nälkään, joka puolestaan tekee broilereista turhautuneita ja aggressiivia.

Tuotantokanaloissa ongelmaksi muodostuu usein erityisesti tilanahtaus - lattiakasvatuksessa myös parvien liian suuri koko. Virikkeettömyys ja ahtaat tilat aiheuttavat lajitovereihin kohdistuvaa aggressiivisuutta, etenkin jos alaryhmien muodostaminen parven sisällä ei onnistu. Kanoilla on myös luontainen tutkimisen tarve, joka voi johtaa parven jäsenten höyhenien nyppimiseen.

Varusteltu häkki eli virikehäkkikanala on usein ahdas ja käyttäytymisongelmia aiheuttava elinympäristö, vaikka varustus kohentaa jonkin verran mahdollisuutta lajityypillisten käyttäytymistarpeiden toteuttamiseen. Ahtaus voi aiheuttaa parven ja alaryhmän sisällä kilpailua ja sosiaalista stressiä, kun virikkeitä ei pystytä hyödyntämään saman aikaisesti.

Munintapesä on kanalassa oleellinen varuste, muninnan ollessa yksi kanan voimakkaimmista käyttäytymistarpeista.

Lattiakanaloissa käyttäytymistarpeiden mahdollistaminen onnistuu usein häkkiympäristöä paremmin, mutta usein näissä muodostuu ongelmaksi tilanpuute luonnottoman suurten parvien vuoksi.

Etenkin ulko- ja luomukanaloissa kanat voivat munia erilliseen, suojaisaan pesään, kylpeä kuivikkeissa, nukkua orrella ja tyydyttää tutkimisen tarvettaan kuopimalla ja nokkimalla kuivikkeita. Ulkoilevat kanat saavat lisäksi virikkeitä ulkoillessaan, sekä monipuolisuutta ravintoonsa.

Kanojen hyvinvoinnin kannalta parhain ratkaisu voisi ehkä olla pieni lattiakanala, jossa pienemmän parvikoon ansiosta kanojen kokema sosiaalinen stressi on alhaisempaa, niiden oppiessa paremmin tunnistamaan toisensa yksilöllisesti.

Myös kanoja käytetään ihmisten mielenterveyden häiriöiden hoitamisessa

Dartfordissa ja Lontoossa, Englannissa, ollaan psykiatrisissa sairaaloissa käytetty kanoja tukemaan potilaiden hyvinvointia ja lieventämään oirekuvaa psyykkisiä sairauksia sairastavien parissa. Monet ovat kokeneet hyvin helpoksi muodostaa side kanan kanssa.

Pelkkä kanojen puuhastelun seuraaminen on koettu rentouttavaksi ja rauhoittavaksi, häivyttäen hieman muuten ankeaa sairaalaympäristöä ja vievät ajatukset muualle huolista. Ne voivat myös olla joskin huvittavia ajoittain ja ovat innokkaasti puutarhassa mukana puuhastelemassa potilaiden parissa.

Kanaterapiaa on käytetty laajalti erityisesti autististen lasten avuksi, auttaen heitä luottamaan eläimiin ja nonverbaaliset lapset saattavatkin jopa intoutua ääntelemään kanoille. Autistiset lapset saattavat kokea helpommaksi muodostaa yhteys eläimen kanssa kuin ihmisen. 

Kanat ovat helpottaneet myös ahdistuksesta, masennuksesta, eristäytymistä ja yksinäisyydestä johtuvia oireita. Niiden ruokinta ja hoitaminen usein tarjoaa potilaille kokemuksia merkityksellisyydestä ja rutiineista, jotka molemmat ovat tärkeitä osia toipumisprosessissa.

Lähteet:
Eläinten Hyvinvointikeskus EHK, 2022, Kanan ja broilerin hyvinvointi
Siipi.info, 2022, Kanan hyvinvointi
Kultamuna, 2022, Eläinten hyvinvointi on tärkeää
Animalia, 2020, Kanojen häkkikasvatus on yhä yleistä
Kent Online, Sean Delaney, 22.5.2020, Mental Health Awareness Week: Therapy chickens help to calm psychiatric patients and staff at Littlebrook Hospital in Dartford
Backyard Poultry, Susie Kearley, 1.8.2022, Naughty Chickens Help People with Mental Health Problems in London